Vesienhallinnan toimenpiteet
Pohjois-Pohjanmaalla
Vesi on elementti, jota ilman emme pärjäisi. Vesienhallinnan avulla voimme mm. vaikuttaa vesistöjen tilaan, varautua tulviin sekä säännöstellä veden käyttöä esimerkiksi kasteluvetenä. Vesienhallinnan toimenpiteillä voidaan varautua myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Lisäksi toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman asettamia tavoitteita.
Valuma-alue vesienhallinnan lähtöpisteenä
Valuma-alueiden vesienhallintaa sekä -kunnostusta suunniteltaessa on hyvä aloittaa kuormitustekijöiden kartoittamisella ja vesistöjen tilan määrittämisellä. Lisäksi on mietittävä alueelle tulevat toimet siten, että ravinteiden ja muiden kuormittavien tekijöiden määrään puututaan niiden syntypaikoilla ja estetään niiden liikkeellelähtö muualle vesistöön. Vesiensuojelua suunniteltaessa on otettava huomioon, että pienemmillä toimenpiteillä päästöjen alkulähteillä voi usein olla suuremmat positiiviset vaikutukset, kuin isoilla toimenpiteillä jo saastuneessa vesistössä.
On tärkeää, että vesienhallinnan toimenpiteitä suunniteltaessa otetaan huomioon koko valuma-alueella vallitsevat olosuhteet, jotta saadaan ehkäistyä ulkoisen kuormituksen päätyminen valuma-alueen alapuoliseen vesistöön.
Vesistöjen tilaan vaikuttavat tekijät
Valuma-alueen maaperä, kaltevuus, virtaamat sekä alueella vallitsevat toiminnot vaikuttavat kaikki alueen vesistön tilaan aiheuttaen kuormitusta luontaisesti, mutta kuormitusta aiheutuu myös ihmisen toiminnan seurauksena. Liiallisen kuormituksen myötä vesien laatu heikkenee ja lopulta veden käyttökelpoisuus vaarantuu.
Luontaisesti vesistöihin huuhtoutuu maaperästä erilaisia aineita, kuten humusta sekä kiinto- ja ravinneaineita, jotka mahdollistavat vedenalaisen elämän. Kuormitus ei kuitenkaan saa nousta kokonaisuudessaan liian korkeaksi, sillä liiallinen ravinnekuormitus sekä eloperäisen aineksen määrä saavat vesistön rehevöitymään. Suuri määrä kiintoaineksia sameuttaa veden ja saa sen liettymään, jolloin eliöiden on vaikea, ellei mahdoton menestyä vesistössä. Lisäksi liiallinen humuksen määrä värjää vesistön tummaksi, mikä vaikuttaa vesistön valo-olosuhteisiin ja lämpötilaan, yksipuolistaa vedessä elävää lajistoa sekä lisää bakteerien toimintaa, mikä lisää vesistön happamoitumista. Humuspitoinen vesi vaatii myös järeämpää käsittelyä, jotta se on käyttökelpoista.
Mistä kuormitus syntyy?
Valuma-alueilla tavataan sekä piste-, että hajakuormitusta. Pistekuormitusta aiheutuu esimerkiksi suurista teollisuuslaitoksista ja jätevesien käsittelystä. Jätevesien osalta kuormitus on kuitenkin vähentynyt huomattavasti jätevesien puhdistamisen ja teknologian kehittymisen myötä. Hajakuormitusta puolestaan lähtee liikkeelle metsistä, pelloilta ja haja-asutuksesta.
Hajakuormitus on yleensä suurin syy vesien tilan huononemiselle valuma-alueilla. Tässä maa- ja metsätalous on tunnistettu suurimmiksi kuormituslähteiksi. Vanhat rakenteet ja toimintatavat, kuten ojitukset sekä luontaisten kosteikkojen, soiden ja turvemaiden kuivatuksien on havaittu aiheuttavan ylimääräisiä ravinne- ja kiintoainepäästöjä vesistöihin.
Vesistöjen suurimpia kuormittajia ovat maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus sekä ilmalaskeuma. Muita kuormituslähteitä syntyy jätevesien käsittelyssä, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa sekä muussa teollisuudessa. Kuva: Mari Lakela (2023). Lähde: Suomen ympäristökeskus (2010).
Vesien tila Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjoismaalla vesistöjen tila on suurimpien jokien ja järvien osalta hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa, mutta etenkin pienet joet ja järvet kaipaavat osakseen toimenpiteitä, jotta vesien hyvä tila voidaan saavuttaa. Vesistövaikutukset ulottuvat aina Perämerelle saakka, joka näkyy etenkin rannikkoalueiden vesistöjen tilan huononemisena.
Ongelmana alueella ovat mm. vesistöjen rehevöityminen ihmisten toimien vuoksi sekä maaperästä johtuva happamoituminen. Viime vuosina myös suurien rautapitoisuuksien on havaittu vaikuttavan vesistöjen tilaan heikentävästi.
Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet
Ilmastonmuutos tuo mukanaan omat haasteensa vesienhallintaa ajatellen. Sen on ennustettu mm. lisäävän talviaikaisia vetisiä sateita ja tätä kautta lumipeitteisyyden vähenemistä lisäten pintavaluntaa myös talviseen vuodenaikaan. Pohjois-Pohjanmaalla etenkin rannikkoalueilla lumipeitteisyys voi jäädä vähäisemmäksi, kuin on totuttu. Itäisemmässä osassa tykkylumen määrä voi kasvaa, mikä voi lisätä tulvariskin määrää kevätkaudella. Sekä vähälumisuus, että runsaat sateet vaikuttavat vesistökuormitukseen routimattoman maan päästäessä kiintoaineet lävitseen vesistöön.
Ilmastonmuutoksen edetessä maa- ja metsätaloudella on olemassa erilaisia rooleja. Vaikka maa- ja metsätalous muodostavat huomattavasti päästöjä, on niillä myös paljon mahdollisuuksia luoda ratkaisuja muuttuvan ilmaston tuomiin haasteisiin.
Ilmastonmuutoksen myötä on varauduttava monenlaisiin muutoksiin sääolosuhteissa ääriolosuhteiden lisääntyessä. Mistä saadaan tarpeeksi laadukasta vettä pelloille kuivina kausina? Entä kuinka pidätämme vettä välttäen liialliset ravinnehuuhtoumat vesistöihin?
Vesienhallinta ja kestävä kehitys
Suomessa vesienhallinta linkittyy kestävän kehityksen tavoitteisiin sen useissa teemoissa. Vesien tilaa hoitamalla ja vesiä hallitsemalla varmistetaan puhtaan veden saaminen (6), kestävä ruoantuotanto, vaikutetaan vedenalaiseen elämään positiivisesti (14) ja tehdään ilmastotekoja (13).
Kun perustetaan esimerkiksi kosteikko, voidaan vaikuttaa veden kulkeutumiseen hidastavasti ja vettä suodattaen, luodaan elinympäristöjä eri eliöille ja lisätään luonnon monimuotoisuutta, joka vaikuttaa jälleen myös maanpäälliseen elämään (15), luoden jopa uusia ekosysteemejä. Kasteluvesien varastoallasta voidaan hyödyntää ylimääräisille tulvavesille ja parantaa sitä kautta viljelyalueiden vesitaloutta.
Puhtaan veden myötä Suomessa edistetään terveyttä ja hyvinvointia (3) sekä vähennetään nälänhätään liittyviä riskejä (2), sillä voimme tuottaa puhdasta ja terveellistä ruokaa omassa maassamme, mikä lisää myös huoltovarmuuttamme. Puhtaiden vesistöjen ja hyvinvoivan maaperän ansiosta kotimainen ruoantuotanto mahdollistuu myös jatkossa siten, ettei sen tuotannon kustannukset nouse liian kalliiksi. Pitämällä kustannukset matalina, myös ruoan hinta pysyy saavutettavalla tasolla kaikille yhteiskuntaluokille, mikä vähentää eriarvoisuutta (10).
Vesienhallinta luo myös parhaimmillaan työpaikkoja, niin asiantuntijatasolla, kuin toteuttamisen puolellakin, mikä lisää myös taloudellista tuottavuutta (8). Koska vesistöt eivät rajoitu maantieteellisesti tai kuntarajojen mukaan ja vesienhallinnan toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan usean eri sektorin osaamista, yhteistyö ja kumppanuus (17) kuuluvat myös vesienhallintaan liittyviin keskeisiin kestävän kehityksen teemoihin.
Maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteystyöjärjestö YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda 2030 ja sen tavoitteista vuonna 2015. Toimintaohjelman ja tavoitteiden avulla myötävaikutetaan kestävän kehityksen toteutumista 2016–2030 välisenä aikana talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön osalta. Agenda 2030 sisältää myös suunnitelmat tavoitteisiin pääsemiseksi sekä seurannan toteuttamiseksi. Sopimus sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joilla on 169 alatavoitetta. Kuva: Ulkoministeriö.
Lait ohjaavat toimenpiteiden tekemisessä
Vesienhoitoa, -hallintaa ja -suojelua ohjaavat ja säätävät useat erilaiset lait ja niiden lakipykälät, niin kansallisella, kuin EU-tasollakin. Lakien tavoitteena on turvata vesien hyvä tila, ohjata vesistöjen ennallistamisessa sekä asettaa raameja vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen. Useat lait täydentävät toisiaan, mikä on otettava huomioon jo vesistöön vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. Lakien noudattamatta jättäminen tai törkeä huomioimattomuus on tuomittava ympäristörikos.