Kasteluvesien varastoallas
Kasteluvesien tarpeen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä kuivina ajanjaksoina. Varastoimalla pelloilta tulevia valumavesiä voidaan turvata mahdollisesti tarvittavan kasteluveden saaminen sekä hillitä alueen alapuoliseen vesistöön kulkeutuvaa ravinnekuormituksen määrää. Varastoaltaassa vedessä oleva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle, anaerobiset bakteerit poistavat siitä typpeä ja kasvillisuus sitoo itseensä ravinteita, minkä ansiosta ympäristölle aiheutuva kuormitus vähenee.
Varastoaltaan rakentaminen
Altaan rakentamiselle luontaisia paikkoja ovat vesistöjen
varsilla esiintyvät vesijättömaat, joihin vesi kerääntyy luontaisen valunnan
seurauksena. Altaita voidaan perustaa myös kaivamalla, pengertäen tai
patoamalla uomaa. Luontaiselle paikalle perustetun altaan perustamiskustannukset
jäävät kuitenkin vähäisemmiksi.
Myös varastoaltaan perustamisessa omistajuussuhteet on otettava huomioon. Mikäli allas perustetaan suoraan uomaan patoamalla, on varmistettava, ettei rakenne heikennä veden saantia altaan alapuolisella vesistöllä. Jos vaikutuksia kuitenkin syntyy, on ehdottoman tärkeää saada lupa perustukselle myös naapurilta.
Kasteluvesien varastointi
Mikäli varastoaltaan vesiä aiotaan hyödyntää kastelussa, sen sijainti on suunniteltava siten, että allas on mahdollisimman lähellä kasteltavia alueita. Myös lasku-uoman on sijaittava kasteltavan alueen välittömässä läheisyydessä. Altaan koko riippuu siitä, paljonko vettä tarvitaan. Siihen vaikuttavat kasteltavan alueen pinta-ala sekä kasteltavien kasvien tarpeet. Lisäksi on otettava huomioon kuivien vuosien vedentarve sekä suoto- ja haihduntahäviöt.
Säätietoja tarkkailemalla sadannan määrää voidaan arvioida ja sen kautta pohtia kasteluveden tarpeen määrää. Vesilaki määrittelee kasteluvesialtaiden rakentamisisesta ja huomioon on otettava myös maankäyttö- ja rakennuslain asettamat säännökset. Hyvänä lähtökohtana on pitää periaatetta siitä, että varastointiallas rakennetaan siten, ettei se vaikuta haitallisesti läheiseen ympäristöön.
Esimerkki: Jos kasteltavan alueen pinta-ala on 10 ha ja kastelumäärän oletetaan olevan 60 mm, altaasta saadun kasteluveden tarve on 10 ha*600 m³= 6000 m³.
Kahden metrin syvyisen altaan pinta-ala olisi siis 3000 m ² . 10 hehtaarin kokoisen alueen kastelutarpeet täyttävän kastelualtaan mitat olisivat näiden laskelmien mukaan 30 m * 100 m. Suhteutettuna allas kasteltavan alueen pintaa alaa kohden 0,3 ha / 10 ha = 3%
Lisäämällä altaan syvyyttä neljään metriin, pinta-alan tarve pienentyy 1,5 %:iin.
Varastoaltaan rakenne
Varastoaltaan on oltava tarpeeksi syvä, jotta sillä voidaan vaikuttaa virtaamien vaihteluihin. Altaan reunat on tehtävä tarpeeksi jyrkiksi, jotta vältytään matalavetisiltä alueilta, jotka ovat herkkiä soistumaan ja kasvamaan umpeen. Puut ja metsäiset alueet altaan yhteydessä on hyvä säästää, sillä ne antavat varjoa ja toimivat tuulensuojana, mikä vähentää veden haihtumista altaasta.
Viljelysmailla suojakaistale vähentää ravinteiden kulkeutumista altaasta pellolle. Lisäämällä varastoaltaaseen esimerkiksi kosteikkomaisia rakenteita, voidaan lisätä myös maisemallisia ja ympäristönsuojelun kannalta edustavia arvoja. Elementtien avulla voidaan vaikuttaa myös siihen, että veden laatu säilyy hyvänä koko kasvukauden ajan.
Lue lisää:
- https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551257/luke-luobio_87_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- https://www.sttinfo.fi/tiedote/69974733/vesiallas-voi-muuttaa-peltojen-salaojat-kastelujarjestelmaksi-auttaa-sopeutumaan-kuivuuteen-ja-nostamaan-pohjavetta?publisherId=57858920
- https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-3-2019/itameren-parhaat-ystavat/
Yläpalkin kuva: Veden varastoallas tutkimuspellolla. Timo Lötjönen / Luke, 2023