Kosteikot

Kosteikot ovat nimensä mukaan vetisiä alueita, jotka ovat pysyvästi veden peittämiä. Ne ovat usein ojan, puron, joen tai muun vesistön alueita ja osia. Esimerkiksi tulvaniityt, mutkaiset joen uomat tulvatasanteineen, suot, rämeiköt ja rantaruohikot voivat toimia luontaisina kosteikkoina. Kosteikoilla kasvillisuus on tyypillistä ranta- ja vesikasvistoa, joka on tottunut myös vähähappisiin olosuhteisiin. Kosteikot pidättävät hyvin vettä ja toimivat suodattimina, puhdistaen esimerkiksi maatalouden rehevöittämiä valumavesiä. Lisäksi kosteikot tasaavat veden virtaamaa uomissa vähentäen tulvariskia ja uomaeroosiota.

Maataloudessa kosteikot lisäävät myös alueen luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät maisemallisia arvoja sekä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kosteikot voivat toimia hyvin myös vesivarastoina mahdollisia kuivia kausia ajatellen. Kosteikot lisäävät monivaikutteisuutensa vuoksi myös vesilintujen metsästysmahdollisuuksia, sillä ne houkuttelevat puoleensa etenkin sorsalintuja.

Kosteikot sitovat ravinteita

Kosteikot puhdistavat valumavesiä useilla eri tavoilla. Kun veden virtausnopeus hidastuu kosteikon ansiosta ja veden viipymä kosteikoissa kasvaa, kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle. Pohjaan sitoutuneet ravinteet, eritoten fosfori, varastoituvat maaperään. Lisäksi syvän veden alueilla mikrobit muuttavat vedessä ja maa-aineksessa olevan typen kaasuksi ja vapauttavat sen lopulta haitattomana typpikaasuna ilmaan. Myös kosteikon kasvillisuus hyödyntää typpeä ja fosforia kasvamiseen.

Kiintoaineet sitoutuvat kosteikon altaan pohjalle, jonka lisäksi kasvit suodattavat vettä ja hyödyntävät ravinteita kasvuunsa. Kuva: Mari Lakela (2023)

Monimuotoisuus kukoistaa kosteikoilla

Kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta erittäin tärkeitä alueita, sillä ne tarjoavat monipuolisen elinympäristön sekä ravintoa kasveille ja eläimille, lisäten alueen lajikirjoa. Monimuotoisuutensa ansiosta kosteikot tuovat myös maisemallista arvoa etenkin alueilla, joissa ei juurikaan ole olemassa vesielementtejä, kuten järviä tai lampia.

Vesi- ja rantalinnut viihtyvät hyvin kosteikkoalueilla. Lintujen lisäksi lepakot, sammakkoeläimet sekä erilaiset hyönteiset viihtyvät kosteikoilla mainiosti. Kosteikko voidaankin perustaa esimerkiksi lintujen viihtyvyyttä ajatellen, jolloin otetaan erityisesti huomioon niiden tarpeet.

Kosteikon perustaminen

Kosteikon perustamista suunnitellessa on hyvä aloittaa kartoittamalla alueen luontaiset vetiset alueet, johon kosteikko on hyvä perustaa. Patorakenteiden avulla saadaan kosteikolle haluttu pinta-ala sekä vaikutetaan sen tilavuuteen ja viipymään. Pohjois-Pohjanmaalla alavien olosuhteiden vuoksi kosteikon perustamiseen vaaditaan usein kaivuutöitä. Myös kaivamalla toteutetun altaan yhteyteen rakennetaan pato, jolla voidaan säädellä tarvittaessa veden korkeutta. Kaivuumassat hyödynnetään kosteikolla penkoilla, huoltoteissä sekä rakentaen niistä saarekkeita, jotka toimivat mainiosti myös lintujen pesimäpaikkoina, Saarekkeet vaikuttavat suotuisasti myös veden virtaamaan ja viipymään. Kosteikon vesialtaassa on hyvä olla syvyysvaihtelua, paljon erilaista kasvillisuutta sekä paikka veden ohjaamiselle pois alueelta.

Perustamisessa huomioitavaa:

Kosteikon on oltava pinta-alaltaan tarpeeksi suuri, jotta sen vettä puhdistavat toiminnot toteutuisivat: vähintään 0,5 % yläpuolisen valumaalueen koosta. Vesitilavuudella voidaan kompensoida pinta-alan tarvetta
Myös useat kosteikot samalla alueella ovat toimiva ratkaisu
Kaivamisessa on otettava huomioon alueen maalaji
Luodaan erilaisia osuuksia: syvät ja matalat vesialueet, pohjaharjanteet, saarekkeet, tulva-alueet ja niemekkeet ovat olennainen osa kosteikon rakennetta
Rantaviivoista tehdään matalia ja muodoltaan röpelöisiä
Kasvillisuuden runsastumista voidaan nopeuttaa istutuksin: suosi monivuotisia ja alueella luontaisesti esiintyviä kasveja
Niitto ja laidunnus ovat osa kosteikon hoitoa

Laukan kosteikko Lumijoella on hyvä esimerkki upeasti toteutetusta kosteikosta. Kuva: Mari Lakela (2022).

Laukan Kosteikko, Lumijoki. Kuva: Mari Lakela (2022).

Kosteikon hoito

Säännöllisillä hoitotoimenpiteillä kosteikko pidetään mahdollisimman hyvin toimivana. Toimenpiteitä ovat mm. kasvillisuuden niittäminen, raivaus ja niittojätteen poistaminen. On myös tärkeää seurata altaaseen kertyvän lietteen määrää ja tarvittaessa poistaa lietettä esimerkiksi kaivinkoneella tai lietepumpulla. Lietteen voi jatkokäyttää esimerkiksi ravinteena pelloilla.

Rakenteet, kuten saarekkeet ja altaan reunamat on hyvä pitää kunnossa ja vahvistaa niitä tarvittaessa. Mikäli kasvillisuus ottaa vallan ja kosteikko on kasvamassa umpeen, on ranta- ja vesikasvillisuutta hyvä poistaa aukottamalla tai laiduntamalla. Pitämällä huolen lintujen ja eläinten suojaisista pesäpaikoista, varmennetaan niiden viihtyvyys alueella.

Videoita kosteikoista:

Kosteikon perustaminen ja hoito (Maaseutuverkosto, 2015).

Ympäristöviisas viljelijä: Kosteikkowebinaari (ProAgria Oulu, 2021).

Kosteikkojen rahoitus, perustaminen, hoito ja suunnittelu vuonna 2021 - osa 1. (ELY-keskus, 2021).

Kosteikkojen rahoitus, perustaminen, hoito ja suunnittelu vuonna 2021: Kosteikkojen hyödyt - osa 2. (ELY-keskus, 2021).