Laskeutusallas ja lietekuoppa

Laskeutusallas on syvennys, joka perustetaan uoman tai laskuojan yhteyteen ja johon valuma-vedet ohjataan. Allas muistuttaa toiminnoiltaan kosteikkoa, sillä toimintaperiaate perustuu veden hidastamiseen ja kiintoaineiden laskeutumiseen altaan pohjalle. Altaan toimintaa tehostamaan on hyvä rakentaa virranohjaimia ja pohjakynnyksiä

Laskeutusaltaat sopivat hyvin etenkin metsätalousalueille, mutta niiden vesiä puhdistavia ominaisuuksia voidaan hyödyntää mainiosti myös maatalousalueilla.

Laskeutusallas puhdistaa vesiä Niilesjärvellä. VENE -hanke (2023).

Laskeutusaltaan perustaminen

Laskeutusallas suositellaan rakentamaan ojitusalueilla maaperälle, joka on pohjamaaltaan keskikarkeaa tai karkeaa kivennäismaata. Liian hienojakoisella maaperällä tai maatuneen turpeen alueella altaan toiminta ei toteudu toivotulla tavalla. Parhaat tulokset saadaan alueilla, joissa ojien pohjamaalaji vaihtelee hienosta hiedasta karkeaan soraan, jolloin kiintoainesta saadaan poistettua vedestä jopa 60-70%. Maatalousalueella hiekkainen maaperä on eduksi altaan toimintoja ajatellen.

  

Laskeutusaltaan mitoitus perustuu altaaseen tulevan veden virtausnopeuteen, altaan pinta-alaan ja maahiukkasen laskeutumisnopeuteen. Tulovirtaamalla tarkoitetaan vuoden suurinta vuorokauden keskimääräistä virtaamaa. Jotta allas toimisi mahdollisimman hyvin, suositellaan virtausnopeuden olevan noin 1–2 senttimetriä sekunnissa (cm/s). Tällöin veteen ei synny liikaa pyörteitä, jotka haittaavat hienojakoisen aineksen laskeutumista.  Allas on järkevää mitoittaa tulvahuippujen mukaan, koska silloin kiintoaineen kulkeutuminen on suurimmillaan.

Allas rakennetaan paikalle, jossa vesi kulkee luontaisestikin hitaasti ja minne pääsee tulevissa huoltotöissä helposti. Altaan yhteyteen veden purkupaikalle rakennetaan aina kynnys tai putkipato hidastamaan veden virtaamaa. Laskeutusaltaat sopivat kokonsa puolesta parhaiten 40-50 hehtaarin valuma-alueille. 

Etenkin raskaampi kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle heti sen alkupäässä. Kuva: Mari Lakela (2023).
Etenkin raskaampi kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle heti sen alkupäässä. Kuva: Mari Lakela (2023).
Niilesjärvellä vesi kulkeutuu kasvillisuuskentän kautta kohti imeytyskenttää. Allasta rakentaessa on otettu huomioon alueen happamat sulfaattimaat kalkitsemalla maaperää kaivuutöiden yhteydessä. Kuva: VENE -hanke (2023).
Niilesjärvellä vesi kulkeutuu kasvillisuuskentän kautta kohti imeytyskenttää. Allasta rakentaessa on otettu huomioon alueen happamat sulfaattimaat kalkitsemalla maaperää kaivuutöiden yhteydessä. Kuva: VENE -hanke (2023).

Laskeutusaltaan paikan suunnittelu

Toisin kuin kosteikot, laskeutusaltaita ei kannata suunnitella tulva-alueille, jossa alue jää kokonaan veden valtaan, sillä silloin on vaarana altaaseen kiinnittyneen kiintoaineksen huuhtoutuminen ympäristöön. Laskeutusallas ei sovi eroosioherkille alueille tai ojien risteyksiin. Altaiden rakentamista ei myöskään suositella, jos ojien maalaji on savea. Myös pohjavesialuet tulee ottaa huomioon. 

Moreenimaat ovat paras paikka altaan rakentamiselle, sillä ne kestävät hyvin eroosiota. Kustannuksiltaan altaan perustaminen jää pienemmäksi, mikäli se voidaan perustaa suoraan patoamalla vähemmillä kaivauksilla.


Laskeutusaltaan vesipinnan laajuuden suositellaan olevan valuma-alueella
3-8 m²/ha ja sen vesitilavuuden on oltava 2-5 m³/ha. Purkukohtaan tehdään kynnys, joka hidastaa veden liikettä ja varmistaa rakenteen toimivuuden.

 

Laskeutusaltaan rakenne

Laskeutusallas on pitkänomainen kaivanne, jonkaleveyden ja pituuden suhde on 1:3 ja 1:7 välillä. Vesipoikkileikkaus määrittää altaan leveyden etenkin pienempien altaiden osalta. Tavoitteena on täyttää allas tasaisesti vedellä, jotta kiintoaines laskeutuu halutusti, eikä veteen pääse syntymään pyörteitä. Soikea muoto takaa sen, ettei vesi jää seisomaan kulmaosiin. 

Altaan tulopää kaivetaan syvemmäksi, jotta painavammalle karkealle ainekselle on hyvin tilaa laskeutua pohjaan. Näin vältetään myös altaan täyttyminen ja vähennetään tyhjennystarvetta. Jotta saadaan aikaan patomainen rakenne, altaan lasku-uoma jätetään mahdollisimman korkealle. Altaan ja uoman väliin rakennetaan kynnys, jonka toimintaa tehostetaan kiveyksillä tai putkipadolla.

Lasekutusaltaan rakenne lintuperspektiivistä. Kuva: Mari Lakela (2023).
Lasekutusaltaan rakenne lintuperspektiivistä. Kuva: Mari Lakela (2023).

Laskeutusaltaan poikkileikkaus. Kuva: Mari Lakela (2023).

Laskeutusallas, jonka yhteyteen on rakennettu putkipato. Tässä rakenteessa ylivuotouoma korvaa yläputken. Kuva: Mari Lakela (2023).

Huomioitavaa laskeutusallasta perustaessa:

  • Altaat mitoitetaan vesimäärän perusteella
  • Huomioidaan Laskeutusaltaan täyttyminen sen mitoituksessa, jottei virtausnopeus kasva liian suureksi 

  • Kaivetaan allas syvemmäksi sen alkuosasta, jotta raskaammalla kiintoaineella on tarpeeksi tilaa

  • Mitoitetaan tarpeeksi suuri lietevara koko altaaseen

  • Otetaan huomioon altaan yläpuolisten ojien maalaji, sekä siellä jo olemassa olevat vesiensuojelurakenteet

  • Seuranta tärkeää: allas tyhjennetään tarvittaessa, jottei siitä pääse muodostumaan päästölähdettä 

  • Varaa tarpeeksi tilaa läjitysmaille

  • Laskeutusaltaan toimintaa voidaan tehostaa lisäämällä sinne biohiiltä tai puuainesta

  • Ojien kunnostushankkeissa laskeutusaltaat eivät riitä yksin vesiensuojelun toimenpiteenä

  • Muista varmistaa hyvä kulkuyhteys huoltotoimenpiteitä varten

  • Vanhat altaat voidaan muuttaa kosteikoiksi 

Metsäkeskuksen mitoitustaulukko laskeutusaltaan mitoitusta varten:

Lietekuoppia kuivatusojien varrella. Kuva: Eeva Ring, Anja Lomander, Tapio Oy (2020).

Lietekuoppa

Lietekuopat ovat nimensä mukaan kuoppia, joita kaivetaan kunnostettaviin kuivatusojiin. Myös lietekuopan ideana on pidättää kiintoaineita karkeilla kivennäismailla. 

Lietekuopat perustetaan noin 100 metrin välein ojaristeyksien välille. Yhden kuopan tilavuus on 1-2 m³. Tilavuudella tarkoitetaan ojan alaisen poteron tilavuutta, eli lietekapasiteettia. Kaivukatkot lietekuopan alapuolisella osuudella lisäävät sen vesiensuojelullisia arvoja. Sitä suositellaan perustettavan myös pintavalutuskentän yläosaan. Lietekuoppien riskinä ovat kiintoaineen liikkeelle lähteminen virtaaman ollessa kova.

Vene - verkostoilla tehoa vesienhoitoon
ProAgria Oulu
Oulun Maa-ja kotitalousnaiset
Oulun Kalatalouskeskus
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 
ELY-keskus 
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita