Oulujoen-Iijoen vesistönhoitoalue koostuu 14 eri suunnittelualueesta, jotka sijaitsevat suurimmaksi osaksi Pohjois-Pohjanmaalla ja pieninä osina Kainuussa ja Lapissa sekä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Vesienhoitoalue on kooltaan 68 084 km² ja siitä 7% (4 698 km²) on sisävesiä, rannikkovesiä on 5% (3 321 km²).

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus johtaa alueen vesienhoitoa.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle on hyväksytty uusin vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027.

Vesistöalueet

Moreeni on vesienhoitoalueen vallitseva maalaji ja sitä esiintyy runsaasti koko vesienhoitoalueella ja se kattaa yli puolet alueen maapinta-alasta. Lisäksi alueella on etenkin keskiosassa vesistöjen äärellä turvekerrostumia (harmaa), Kalajoen rannikkoalueilla ja alueen länsiosassa prekvartäärisen kallioperän paljastumia (punainen) sekä happamia sulfaattimaita länsirannikon alueella etenkin Oulun, Torniojoen ja Siikajoen alueilla.

Happamat sulfaattimaat

Happamat sulfaattimaat ovat syntyneet litorinakauden aikana meren pohjassa jääkauden jälkeen, 7 500–4000 vuotta sitten, jolloin Suomi oli länsirannikon osalta veden peitossa. 

Kun bakteerit hajottivat kuollutta orgaanista ainesta, kuten ennen jääkautta syntynyttä kasvillisuutta ja kuolleita merieliöitä, ne kuluttivat samalla happea, muuttaen merenpohjassa olosuhteet niin, että vähähappisissa olosuhteissa pohjasedimentin rikki ja rauta muodostivat rautasulfidisaostumia, jotka säilyivät maankohoamisesta huolimatta maaperässä. Rannikkoalueiden maaperä on noussut tuosta kaudesta n.100 metriä ja jatkaa kohoamistaan edelleen. 

Koska happamat sulfaattimaat ovat syntyneet aikoinaan Litorinameren pohjassa, maalajia esiintyy tänä päivänä maankohoamisen seurauksena kuivalla maaperällä alueilla, jotka olivat ennen Litorinameren pohjaa. Maalajia esiintyy rannikkoalueilla, merenlahdissa, jokisuistoissa, pelto- ja suoalueilla sekä metsissä, jotka ovat soistuneet

Tunnistaa tu

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella happamia sulfaattimaita esiintyy etenkin Oulunseudulla ja Siikajoen varrella sekä sisämaassa alueilla, joissa on mustaliuske-esiintymiä.

Eniten mustaliuske-esiintymiä on havaittu olevan Kainuun alueella, Oulujoen varrella Muhoksella sekä Sanginjoella, Kiiminkijoen alaosassa. Lisäksi esiintymiä on havaittu Kalimenojan, Siikajoen ja Kalajoen valuma-alueilla sekä Raahessa ja Kuusamossa.

Otsikkosi

Tästä tekstisi alkaa. Voit klikata tästä ja alkaa kirjoittamaan. Dicta sunt explicabo nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt neque porro quisquam est.

Eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt neque porro quisquam est qui dolorem ipsum quia dolor sit amet consectetur adipisci velit sed quia non numquam eius modi tempora incidunt ut labore et dolore magnam aliquam quaerat voluptatem ut enim ad minima veniam.