Patoavat rakenteet
Virtaamansäätöpato
Virtaamansäätöpato rakennetaan esimerkiksi laskeutusaltaan yhteyteen ja sen avulla säädetään veden virtauksen vauhtia. Virtaamansäätöpato, johon on lisätty putket padotuksen läpi, tunnetaan tutummin nimellä putkipato.
Virtaamansäätöpato on elementissään silloin, kun virtaama on suuri. Se vähentää ravinne- ja kiintoaineiden kulkeutumista alapuolisiin vesistöihin hidastamalla veden kulkua.
Putkipato
Putkipadon avulla hidastetaan virtauksen nopeutta etenkin suurten virtauksien aikana sen yläpuolisella alueella. Kesällä sen vaikutus ulottuu myös padon alapuoliseen vesistöön. Putkipadon avulla veden virtausnopeus hidastuu, kun vettä padotaan ojastoon ja tämän myötä vähennetään myös uomaeroosiota. Myös kiintoaineen laskeutus onnistuu putkipadon avulla.
Putkipato sopii hyvin ojitusalueille, joissa esiintyy virtaamapiikkejä sekä ojastoon, jossa on hyvin tilaa varastoitavalle vedelle. Lisäksi sarkaojitettujen soiden laskuojat tasaisella maastolla soveltuvat hyvin putkipadon perustamiseen. Putkipatoa ei rakenneta luonnon tilassa oleviin puroihin, yksittäisiin sarkaojiin tai eroosioherkille alueille. Padotus ei myöskään saa häiritä puiden kasvamista.
Putkipadon rakentamisessa on otettava huomioon yläpuolisen ojaston tilavuus, jotta sinne on tilaa varastoida vettä tarvittavaksi ajaksi. Putkipato ei vaadi paljoa pinta-alaa, joten sen perustaminen on edullista. Se toimii hyvin myös suuremmilla valuma-alueilla ja sitä voidaan hyödyntää etenkin silloin, kun alueelle ei ole mahdollista rakentaa laskeutusallasta.
Putkipadon rakenne
Pato on hyvä pyrkiä rakentamaan paikallaolevista maamassoista. Mikäli rakennuspaikalla esiintyy routaa, tai alue on herkkä syöpymiselle, voidaan rakenteeseen lisätä tueksi suodatinkangasta ja kiviä. Patorakenteeseen tulee kaksi syvennystä, jotka toimivat vesialtaina. Alempi allas rakennetaan siten, että sen pohja on noin 30 cm padon viereisen maanpinnan alapuolella. Rakenteeseen asennetaan kaksi rumpuputkea: alempi putki on valutuksen säätöön tarkoitettu, yläpuolella olevan ylivuotoputken avulla hallitaan tulvahuippuja.
Alaputken päät tulevat molempien syvennyksien kohdalle. Ylivuotoputken paikka on alaputken yläpuolella, noin 30 cm syvyydessä maanpinnan alapuolella. Putkien molemmille puolille kaivetaan syvennykset aloittaen ensimmäisestä syvennyksestä. Tämän jälkeen alaputki asennetaan siten, että sen etumainen pää sijaitsee vedenpinnan alapuolella ja toisessa altaassa vedenpinnan yläpuolella. Putkia asentaessa on tärkeää tasoittaa ja tiivistää maa tarkkaan ja tarkistaa, ettei putkien alle jää kiviä. Lopuksi tarkistetaan, että padon harja on tarpeeksi korkea ja takaa rakenteen toimivuuden.
Ota virtaamansäätöpatoa rakentaessa huomioon:
- Valuma-alueen ominaisuudet sekä yläpuolisen ojaston kaltevuussuhteet
- Maalaji: ei sovellu eroosioherkille alueille
- Pohjaveden pinta: metsänkasvun kannalta pohjaveden tulee olla kasvukaudella riittävän alhaalla
- Putkien läpäisykyky tulva-kautena
- Pidä huoli, etteivät putket tukkeudu esimerkiksi roskien takia: alaputken halkaisija, oltava vähintään 10 cm
Ohje virtaamansäätöpadon rakentamiseen (Metsäkeskus):
Matala vesi paljastaa pohjassa olevan kivisen kynnyksen Hiirosenojassa Oulussa. Kuva: Mari Lakela (2023).
Pohjakynnys
Pohjakynnykset ovat pohjapatoja, jotka on rakennettu kivestä, puusta tai sorasta. Ne muistuttavat hyvin paljon luonnossa esiintyviä koskia ja virtapaikkoja.
Pohjakynnyksen avulla voidaan vaikuttaa veden korkeuteen sekä ravinteiden ja kiintoainesten kulkeutumiseen. Ne myös ehkäisevät sortumia uomien reunamilla. Kynnysten avulla voidaan luoda esimerkiksi vesien varasto- ja laskeutusaltaita sekä kalojen kulkua edistäviä virtauspaikkoja. Sorasta tehdyt kynnykset toimivat myös kalojen kutupaikkoina.
Kulma- ja rumpuputki
Putkien avulla voidaan säädellä esimerkiksi kosteikon veden korkeutta. Pienillä, alle 50 hehtaarin valuma-alueilla voidaan veden säätelyssä hyödyntää käänneltävää kulma-tai rumpuputkea, jonka rinnalle asennetaan ylivirtausputki, tai vaihtoehtoisesti kivestä rakennettu ylivirtausuoma, joka turvaa äkillisten tulvatilanteiden vesienhallintaa. Rumpuputkia voidaan käyttää esimerkiksi munkkipatojen yhteydessä ja kulmaputkia laskeutusaltaiden sekä kosteikkoalueiden vedenpinnan säätelyssä.
Putkien liitoskohdat on hyvä vahvistaa ruuveilla, jotka kestävät happamissa olosuhteissa ja ovat tarpeeksi paksuja. Liitosten tulee olla tiiviitä, jotteivat ne vuoda. Tarvittaessa solumuovilla liitokset saadaan hyvin tiivistettyä pitäviksi. Putkien asentamisessa on hyvä ottaa huomioon mahdollinen huoltotarve ja se, etteivät ne tukkeudu roskista.
