Pintavalutuskenttä
Pintavalutuskentän avulla pidätetään veden mukana kulkevia kiintoaineita ja ravinteita. Se on luontainen tai rakennettu kenttä, johon vesi ohjataan johdeojaa pitkin. Kentällä vesi valuu pintakasvillisuuden sekaan ja painuu kentän kerrosten läpi maaperään. Kenttä toimii siis kuin suo, joka pidättää veden ylempään maakerrokseensa ja päästää sen sitten puhtaampana eteenpäin. Pintavalutuskenttinä käytetään ensisijaisesti ojittamattomia soita. Niiden lisäksi voidaan hyödyntää myös ojitettuja, kunnostamattomia soita sekä kivennäismaita.
Pintavalutuskentän perustaminen
Kenttä sopii hyvin turve- tai kivennäismaille. Esimerkiksi jouto- tai kitumailla olevat vähäpuustoiset suot sopivat hyvin kentän perustamiseen. Kenttä vaatii sopivan pinta-alan, kaltevuuden ja kasvuston toimiakseen. Mikäli alueella on puustoa, se voidaan poistaa, jos se voidaan tehdä rikkomatta maanpintaa, eikä hakkuujätettä jätetä kentälle lahoamaan. Pieni määrä puustoa tai pensaikkoa ei kuitenkaan haittaa kentän toimintaa. Mikäli suurta tilaa kentälle ei tahdo löytyä, vaihtoehtona voi olla perustaa alueelle useampi perättäinen, pienempi kenttä, tai rakentaa pienempi kenttä toisen vesiensuojelurakenteen yhteyteen. Pintavalutuskenttä toimii hyvin esimerkiksi laskeutusaltaan tai patorakenteen alapuolella. Etenkin pienillä kentillä on tarkkailtava vesimäärää sekä virtauksia, jottei niistä aiheudu ongelmaa kentän toimivuudelle.
Varovainen muokkaus avaimena kentän perustamisessa
Perustaessa kenttää on tärkeää pitää huoli siitä, ettei rikota maan pintaa, tai vahingoiteta alueen kasvillisuutta. Myös turhaa liikkumista kentällä on vältettävä, jottei häiritä sen toimintaa. Mikäli oikovirtauspaikkoja on kuitenkin päässyt kentälle syntymään, tai virtauspaikkoja halutaan tukkia kentän kasvattamiseksi, voidaan ne käydä tukkimassa kentällä varovasti liikkuen.
Kun suunnitellaan paikkaa johdeojalle, on hyvä ottaa huomioon kentän luontaiset pinnanmuodot. Joskus voi olla myös tarpeen johtaa vettä kentälle useammasta paikasta, jotta kenttä toimii mahdollisimman hyvin. Kentän yläpuolelle voi olla tarpeen perustaa joku toinen vesiensuojelullinen rakenne, joka vähentää kentälle kulkeutuvaa kuormaa. Samalla vältetään myös johdeojan mahdollinen tukkeutuminen. On pidettävä huolta myös siitä, ettei kentältä itseltään pääse syntymään suuria virtauksia tai eroosioriskiä sen alapuolella sijaitseviin ojiin.
Puhdistustulokseen vaikuttavat tekijät
Jotta päästään haluttuihin tuloksiin, pintavalutuskentän koon tulisi olla vähintään 1% valuma-alueen pinta-alasta. On tärkeää huomioida, ettei kenttää perustaessa pääse muodostumaan pinta- tai oikovirtauksia, sillä ne heikentävät puhdistuksen tehoa ja suurilla vesimäärillä ne saavat aikaan eroosioriskin.
Erilaisilla ojajärjestelyillä sekä johde- ja jako-ojilla kentälle tulevan veden määrää voidaan hallita. Kun vesi leviää alueelle mahdollisimman tasaisesti ja laajasti, puhdistusteho on parhaimmillaan. Kentän koon lisäksi sen kaltevuus, siellä oleva kasvillisuus sekä turvekerroksen paksuus vaikuttavat puhdistustulokseen.
Pintavutuskentän perustaminen aloitetaan kartoittamalla alueen yläpuolella sijaitsevat suurimmat uomat, joista vesi saadaan ohjattua kentälle. Metsämaan ja kentän korkeuseron on oltava myös riittävä, jotta metsätalousmaiden puustolle taataan riittävä kuivatussyvyys. Johdeojan paikka sekä pituus suunnitellaan paikkatietoa hyödyntäen ja se tarkistetaan vielä maastokäynnillä. Samalla mitataan maanpinnan korkeudet ja veden virtausreitit. Ojat merkitään lopuksi vielä maastoon sekä paikkatieto-ohjelmaan.
Pintavalutuskentän periaate ja veden kulku. Kuva: Mari Lakela (2023).
Perustamisessa huomioitavaa:
- Vähimmäispinta-ala 1 % yläpuolisesta valuma-alueesta – vähimmäiskokoa suuremmat kentät toimivat kuitenkin parhaiten
- Huolehdi, ettei alapuolisen vesistön tulva nouse kentälle
- Johdeojien syvyydessä otetaan huomioon yläpuolisen metsätalousmaan kuivatussyvyys.
- Johdeojan kaivuumassat voidaan nostaa ojan viereen pinta ylöspäin, tällöin vältetään maisemahaitta ja kasvit voivat jatkaa kasvuaan.
- Rakentamalla pato ojaan, joka johtaa alueen alapuoliseen vesistöön, voidaan vesiä ohjata kentälle myös kuivana aikakautena.
- Ohjaamalla vesiä ojituksen vuoksi kuivuneille suoalueille, voidaan parantaa vastaanottavan alueen kasvillisuuden monimuotoisuutta, kun kuivuneen suon luontainen kasvusto elpyy vedenpinnan nousun johdosta.
Video: Pintavalutuskenttä Simossa. (Pohjolan Sanomat, 2013).