Säätökastelu
Kastelun merkitys korostuu kuivien ajanjaksojen yleistyessä. Säätökastelun avulla voidaan säädellä peltoalueen vesitaloutta salaojaverkoston kautta. Kun vesitalous saadaan säädettyä kasveille sopivaksi, myös niiden ravinteiden käyttö tehostuu. Samalla saadaan alueen kokonaisvaluntaa pienennettyä, kun se jakaantuu alueella tasaisemmin.
Säätökastelulla valumavedet kiertoon
Säätökastelussa voidaan hyödyntää valumavesiä niitä kierrättäen. Tällöin vedet varastoidaan peltoalueelta
kevätvalunnan ja rankkasateiden aikana kasteluvesien varastointialtaaseen,
josta ne johdetaan kastelujärjestelmien avulla pelloille. Säätökastelussa voidaan hyödyntää myös avo-ojien luontaista virtausta.
Kasteluvesi johdetaan esimerkiksi salaojaverkostoon ojaston alku-, tai loppupäästä. Vesi padotaan verkostoon
hyödyntäen säätökaivoja tai padotuslaitteita. Jotta säätökastelu saadaan
toimimaan halutulla tavalla, sen täytyy sijaita läpäisevällä maaperällä, salaojien alapuolisen maaperän täytyy kuitenkin olla tiivistä. Kasteltavien peltojen on hyvä
olla tasaisia, kaltevuudeltaan korkeintaan 2% ja lajitekoostumukseltaan
tasalaatuisia.
Säätökastelulla on huomattu olevan ympäristöhyötyjä etenkin happamilla sulfaattimailla sekä turvepelloilla.
Säätökastelun periaate
Vesilähteestä, kuten varastoaltaasta johdetaan vettä pumpulla säätökaivoon. Kuva: Mari Lakela (2023).
Salaojajärjestelmän putket tulevat pohjaveden pinnan alapuolelle. Kuva: Mari Lakela (2023).
Ota huomioon:
Sääolosuhteet: Millaista säätä on luvassa? Milloin on kuiva kausi?
Viljelyolosuhteet: Millainen maaperä pellolla on? Maan läpäisevyyden on oltava hyvä, jotta pohjaveden pinnankorkeutta voidaan säätää tarpeeksi nopeasti. Syvemmällä maassa on oltava huonosti vettä läpäisevä kerros tai luonnostaan korkealla oleva pohjavesi.
Lajikevalinta: Kuinka paljon vettä viljeltävä kasvi vaatii?
Mistä vesi järjestelmään? Minne varastoallas kannattaa perustaa? Mm. etäisyydet vaikuttavat siihen, millä tavalla kasteluvedet kannattaa johtaa alueelle.